Kiihdyttely XKR:llä

[Jykkepoika]

Onkos kukaan käynyt katuato kiihdettely tapahtumissa XKR:llä? Löysin joitain suorituskyky mittauksia ja niiden mukaan vakiorenkaalla xkr olisi saavuttanut 13,5s aikoja.On käsittääkseni ihan kohtuullinen noteeraus vakiorenkaalla.
Olen joskus noissa tapahtumissa vieraillut ja ehkä ensi kesänäkin. Pikkuisen polttelee ettei vain katselisi vaan ehkä hakisi aikakortin omalle autolle..

Kysymys on: Luiston esto päällä vai ei??
XKR:ssä on varsin sivistynyt luiston esto ja ainakin minun on turha kostella asfaltilla elektroniikkaa vastaan pyristellä.Elektroniikka kyllä vie voiton mutta ilman on hauskempaa... Miten on kuivalla hyväpintaisella asfaltilla, onko joku kelloa vastaan tätä mittaillut tai muuten törmännyt asiaan.
Toinen varmaan marginaalisempi asia on katto ylhäällä vai alhaalla? Itse kuvittelisin että katto ylhäällä ilman vastus on pienempi?

[Pontiac t/a]

Moro Jykkepoika olen jonkun verran käynyt kiihdyttelemässä en tosin jaguaarilla (vielä) mutta oma kokemukseni on että aika optimistisia on nuo autonvalmistajien ilmoittamat ajat varsinkin vakiorenkailla,viime kesänä näin kun BMW taisi olla tämä uusi M6 kävi kokeilemassa 1/4 mailia ja taisi päästä parhaimmillaan 14.7s 1/4mailin yritti kyllä useamman kerran,itse olen päässyt -79 Pontiac Trans amilla vakiorenkailla 13,6 varttimailin ja se oli ihan pidon rajamailla ja renkaan koko on 255/60/15 ja katuslickseilla 13.2 jolloin sain 0-100km/h ajan 5.1s ja silloin hajosi bensapumppu ja ajattelin käydä ensikesänä kokeilemassa tuolla xj-s:sällä miten se menee varttimailin ja jos se menee 15 sekunnin korville olen siihen tyytyväinen koska tiedän kokemuksesta ettei se kiihdyttely kuitenkaan ole niin helppoa miltä se näyttää, koska jos rata on "liimattu" vakiorenkaissa ei riitä pito ja päin vastoin jos ei ole "liimattu"niin katuslicksi ei pidä.
t.Jussi

[Jykkepoika]

Toi varttimaili aika mihin törmäsin oli autolehden mittaama, ei tehtaan ilmoittama. Ja nimenomaan vielä silverstone malli jossa takarengas on 285 leveä.
Olen sen verran harrastuksessa sisällä että olen noista rengasjutuistakin vähän "hajulla" ja tosiaan itsekkin pidän 13,5 tasoa kovana autolle joka on tehtaan portista ulos rullanneessa kunnossa ja vakio renkaalla.
Kilvanajoakin muissa lajeissa olen nuorempana kokeillut ja jenkkien parissa myös puuhastellut ja tiedän lajin vaativuuden. Tämä on mulle eka näin tehokas auto automaatilla(sopii mainiosti vaarille ) ja luistonestolla ja siksi askarruttaa tuon käyttö.
Tietääkö joku tekeekö autolehdet mittauksensa luistonestot päällä vai pois vai onko tapauskohtaista? (en löytänyt jutusta mainintaa mittaustavasta)

[Pontiac t/a]

Moro taas jos tuo 13.5 on mittaus tulos se on todella hyvä tuommoiselle tehdaskuosissa olevalle autolle,minkä verran tuossa xkr:ssä on tehoa ja vääntöä ja minkäverran se painaa?Tuo BMW:n ajan huonous oli mulle vähän yllätys olisin odottanut siltä vähän parempaa aikaa,noista autolehtien testeistä en tiedä mittaako ne luiston esto päällä vai ei mutta olen kokeillut 2 eri autoa jossa on luiston esto ja ne kyllä kiihtyi paremmin ilman sitä BMW 750i ei lähtenyt oikein mihinkään luiston esto päällä ja chevy corvette nosti kaasun ylös jos luiston esto oli päällä ja renkaat meinas sutia,itse olen kans värkännyt 28 vuotta jenkkiautojen kanssa ja nyt on vasta ensimmäinen jagge tallissa ja ajattelin ihan huvin vuoksi käydä ensi kesänä kokeilemassa sillä varttimailia (siis jos saan sen ajokuntoiseksi) siihen mennessä
t.Jussi

[Jykkepoika]

Moro

363 HV,525 Nm ja n.1700kg, remmi vetoinen Eatonin mekaaninen pumppu kahdella välijäähdyttimellä.... 0-100 km/h on vähän lähteestä riippuen 5.2 - 5.4 s arvoja annettu. Nämä noin ulkomuistista.
Tuo oli joku jenkkiautolehti mistä ton ajan bongasin, en nyt löytänyt sitä tähän hätään uudestaan.
Mulla on sellanen käsitys että tänsuuntaisissa teho/painoluokassa suurin vaikutus aikaan on siinä miten tehon saa siirrettyä asfalttiin ilman sutimista.
Sen mitä tolla omalla olen leikkinyt niin ei mun mielestä jää kuivalla hyväpintaisella asfaltilla pahasti sutimaan ilman luistonestoakaan, mutta jos on vähänkin kosteutta pinnassa niin varovainen saa olla.. Radalla missä on liimaa käytetty ei ole kokemusta, aika yllättävää jos on vakiorenkaalle liukas?
Mites tuo ponu, oliko 455 ja automaatilla, vakio vai kutiteltu?Vakio alusta?

[Jykkepoika]

Löysin muuten V8 kiihdytyspäiviltä vuodelta 2007 tuloksista 77 mallin xjs:n v12 koneella, tuloksella 15,332/151 !

[Pontiac t/a]

Moro tuon jagen lukemat on ihan kohtuulliset ja ilmeisesti kohtuullisella ahdolla,itse tykkään tuosta mekaanisesta ahtimesta kun se antaa voimaa jo pienillä kierroksilla,kyllä se renkaan pito on tärkeä tuossa painoluokassa kun tehoa on kuitenkin riittävästi.Se on jännä ilmiö kun katurengas ei pidä liimaradalla yritin ponulla lähteä viivalta ottaen pienen burniksen ja käyttämällä noin 2000rpm lähtökierroksia mutta se suti kaikki vaihteet läpi ja seuraavaksi kokeilin ilman burnista jolloin oli hieman parempi pito ja aika 13.6 ja myöhemmin ajoin 10.5 tuuman katuslicksilla 13.2/167km/h.
Ponu on 400cid koneella hieman piristettynä ja puoliautomaatilla ja alustassa ainoastaan cal track akseli tuet.
t.Jussi

[Pontiac t/a]

Vielä, unohtui äsken ponun "mitat" dynossa 423hp 570nm ja paino katsastusaseman puntarin mukaan 1790kg+kuski noin 110kg
ja mulla on tuo jagge just -77 v12 ja jos sillä pääsee tuo 15.5 se on ihan ok tulos kun se painaa kuulemma 1850kg mikähän siinä lienee tuo perävälitys?taitaa olla aika pitkä jos huiput on jotain 240-250 kirjan mukaan
t.Jussi

[xjr-98]

Ehdottomasti luistonesto pois päältä.

2007 XKR:ssä luistonesto on huomattavasti parempi (sallivampi) kuin 98 XJR:ssä, mutta
silti haittaa pahasti täyskiihdytyksessä.

En ole varma edellisestä mallista, mutta ainakin tämä nykyinen ei lykkää ykköstä silmään ellei
sitä laita ratin vaihtimista päälle. Manuaalisesti vaihtaen pitää sutimisen kanssa olla tarkkana
tai auto sutii paikallaan. Siis kun luistonesto täysin poiskytkettynä tietysti.

Pidosta sen verran, että jopa lämpötilan vaikutuksen pitoon huomaan todella selvästi.
Jos maantie (ja renkaat) ovat vain muutaman asteen plussalla eron kesäkeliin huomaa pidossa.

Kitkarenkaat ovat tietysti oma lukunsa. Eli ole kiihdytysmielessä kitkaa nähnytkään...

[Jykkepoika]

Moro
Mun auto on 2000 mallinen ja sillä mersun 5 vaihteisella automaattilaatikolla. Eli manuaalisesti voisi vaihtaa tuolla J-gatella mutta en usko että se nopeuttaisi vaihtoja?? vai onko tästä kokemusta kellään? Itse asiassa olen vain kerran kokeillut että aski todellakin vaihtaa vaidetta kun keppiä hämmentää, silloinkin aika arasti sitä käsittelin. Kuvittelisin että nopeimmat vaihdot saa sportti asennossa ja kun vaihteisto on ns. oppiva niin agressiivista ajoa ennen tapahtumaa.Tästä seuraakin kysymys, paljonko tuota "agressiivista" ajotyyliä pitäisi kilometreissä olla jotta laatikko olisi "terävimmillään"?

[sps]

Ymmärtääkseni tuota oppimista on kahdenlaista: vaihteiston resetin jälkeen 300 - 500 km:n matkalla kerätään dataa kuljettajan ajotyylistä. Tätä dataa sitten käytetään jatkossa päättelemään, milloin laatikkoa pitää käyttää aggressiivisella ohjelmalla ja milloin sivistyneemmällä. Sinänsä siis tuolla alkuoppimisjaksolla ei ole vaikutusta vaihteiston ohjelmiin (mapping), ainoastaan siihen miten herkästi ja missä tilanteessa ohjelmaa vaihdetaan toiseen. S-asennossa on omat ohjelmansa, jotka ovat jonkin verran aggressiivisempia kuin normaaliasennossa (N). Mutta S:ssäkin on vähintään kaksi ohjelmaa: oma perusohjelmansa sekä aggressiivisempi ohjelma; mahdollisesti useampiakin erilaisia.

Ymmärtääkseni ohjelma vaihtuu takaisin sopivalle perustasolle (N tai S riippuen napin asennosta) jokaisen pysähdyksen jälkeen. Toiset lähteet tosin kertovat perustasolle palattavan jokaisen käynnistyksen jälkeen, joten tiedä häntä.... Joka tapauksessa ainakin tuossa ensimmäisessä skenaariossa ei ole mitään hyötyä opettaa vaihteistoa ennen mahdollisimman nopeaa kiihdytystä. Ja sitä paitsi automaateissa on erillinen Kick Down -ohjelma, joka astuu kuvaan myös täyskiihdytyksessä paikaltaan lähtiessä, joten siinäkään mielessä ei liene opettelu tarpeen? Ehkä se S kannattaa kuitenkin pitää päällä; siinä voi olla vielä oma KD:nsä.

Tietenkin, onhan se ihan hauskaa opettaa sitä vaihtestoa "olemaan nopea". Joten voit varmaan tarvittaessa tulkita yllä olevan myös niin, että nyt pitää revitellä XKR:llä seuraavat 500 km...

Ainiin, tuo 300 - 500 km on Lahden Autoduon mainitsema luku, jonka sain oman vaihteistoni resetin yhteydessä.

[sps]

Sanotaan nyt vielä selkeämmin ne kaksi eri oppimissyklin pituutta:

- pitkä: tähän vaikuttaa ajotyyli resetin jälkeen 300 - 500 km. Unohtuu vasta seuraavassa resetissä.
- lyhyt: tähän vaikuttaa ajotyyli viimeisen pysähdyksen/käynnistyksen jälkeen. Unohtuu viimeistään kun auto sammuu.

Lähteinä on ollut Autoduo, ZF:n dokumentteja sekä epämääräisiä Internet-osoitteita, joita en muista. Varsinkin viimeksi mainituista peräisin oleva tieto voi olla myös huuhaata.

[xjr-98]

Laatikon oppimisesta on sen verran kokemusta, että -98 XJR:ään vaihdettiin uusi laatikko.

Auto tuntui aluksi tosiaan erittäin oudolta, vaihtaminen oli jotenkin kuminauhamaista, myös S-asennolla.

Ajoin autoa tavalliseen tapaani ja kyllä se tosiaan siitä terävöityi. Kilometrejä en katsellut, mutta tuo 300-500 saattaa hyvinkin pitää paikkansa.

XJR:n laatikko oli kylläkin sama kuin mersun S600:ssa, ei ZF:n ellei nyt sitten ole niin, että mersu käytti tuolloin ZF:n lootaa.
Muistaakseni ei.

Uuden korimallin XKR:n laatikko mukautuu todella selvästi ajotapaan lyhyellä aikavälillä. Eli jos paahdat menemään niin laatikko vaihtaa nopeammin ja pitää kierrokset huomattavasti korkeammalla. Tämä siis s-modessa JA n-modessa.

Loota palautuu "normaaliksi" muutaman minuutin rauhallisen ajon jälkeen.

[jakuvaari]

Onko vielä sama loota uudessakin XKR:ssä?

Oma kokemukseni jo yli kymmenen vuotta vanhasta askista, johon ei ole kai koskaan tehty mitään, on, että jos haluaa "opettaa" sen tavoille, voi esim. ottamalla akun irti hetkeksi palauttaa sen nk. tehdasasetukssin ja sitten alkaa opettaa. Tehtaan ohjeissa (JTIS) on muistaakseni joku perus koregrafia, jolla olisi hyvä aloittaa.

Opin tämän vahingossa, kun meillä oli aikanaan mystinen käynnistysongelma. Ostin uuden akun, ongelma ei poistunut, mutta laatikko alkoi pelata kuin enkeli. Sitä ennen oli normal modessa mielestäni vähän kolho, eli vaihtoi turhan terävästi XJ:n tyyliin sopiakseen. Ehkä edelliset omistajat oli ajaneet sitten rajusti ilman sport modea? Minä ainakin ajan kuin sukkasillani (en kirjaimellisesti kuten eräs Daimler-kuski!) paitsi sitten , jos laitan sen sport-moden päälle. Näin ainakin meidän auto antaa mukavan Jeckyll & Hyde-efektin napin painalluksella.

-Jakuvaari

[sinberg]

Ehkä edelliset omistajat oli ajaneet sitten rajusti ilman sport modea?

-Jakuvaari

Höpsis - kieroutunut väite! Pesen omat käteni välittömästi!

[Jykkepoika]

Jos olen oikein tulkinnut niin raati näyttää olevan sitä mieltä että XKR:llä vakio renkain nopein tapa kiihdyttää 1/4 maili on seurava:
- luistonesto pois kytkettynä
-vaihteisto S moodissa
-ei renkaan lämmitystä
-vaihteiston "opettaminen" ei tarpeen

Vielä askarruttaa nuo lähtökierrokset ja rengaspaineet?
Kuten jo aiemmin kirjoitin niin minulla ei ole ennen ollut näin tehokasta autoa automaatilla. Vanhemmilla jenkkivehkeillä piti kierrokset nostaa ylös jarrua vasten, lähtö siis tapahtui itseasiassa jarrupolkimella!
Kuten jo aiemmin todettiin niin remmiahdetuissa autoissa tehot on mukavasti jo alakierroksilla käytössä, onko xkr:llä kierrosten nosto tarpeellista? Riippuu tietysti pidosta mutta noin teoriassa jos pito olisi luokkaa kuiva liimaamaton lämmin asfaltti johon on 20 autoa jo jättänyt kumia?
Rengaspaineista sen verran että kuvittelisin että eturenkaat "kivikoviksi" ja taakse suosituspaineista jonkun verran alaspäin mutta paljonko?

Vielä asiasta sen verran että autourheilun ja harrastuksen suhteen olen kaikkiruokainen mutta suoraan ajaminen ei ole ihan ykkösenä, mutkat kyllä ajotapahtumana ovat lähempänä sydäntä.
Eli pointtina tässä on kiinnostus saada omalle autolle "virallinen" noteeraus suorituskyvystä eli aikakortti.
Keväällä kun otan auton liikenteeseen niin näitähän juttuja voi kokeilla käytännössä kelloa vastaan mutta kaikki kokemukset ja tieto otetaan mielellään vastaan koska kaiken itse testaaminen maksaa rengaskuluina jonkun verran vaikka sinällään ihan mukavaa puuhaa onkin...

[jjj]

Kiinnostava kysymys tuo vaihteiston kesto. Rasittaako ehdotettu systeemi vähemmän kuin se että vaihde on N:llä, kierrokset kaakossa ja sitten keppi D:lle?! Väitetään että ainakin TH400 vanhemmissa Jaggeissa kesti tuon jälkimmäisenkin. Veikkaan että tämä oikea lähtötekniikka (ilman että vaihteistoa on muunneltu) tulee olemaan ratkaiseva tekijä.

[Jykkepoika]

Tuota en ole ikinä kokeillut, kierrokset ylhäällä ja keppi D:lle... Tuntuu niin raa`alta. Itse en tuota tapaa ole ikinä millään automaatilla kokeillut, TH 350:sellä kierroksia ja auto paikallaan jarrulla antoi vähän terävämpiä lähtöjä ainakin perstuntumalla. Kelloa vastaan en ole ikinä kokeillut.Käytetäänkö tuollaista lähtötapaa ihan oikeasti esim. noissa katukiihdytys tapahtumissa? Onkos joku jaggen laatikolla uskaltanut tätä kokeilla, mitä "älykäs" laatikko tuosta tuumaa?
Tarkoitus kuitenkin olisi pitää tekniikka ehjänä

[Pontiac t/a]

Moro taas en suosittelisi tuota lähtötyyliä että vaihde n:llä sitten kierroksia ja sitten d päälle sillä jos on reilusti kierroksia saa alkaa kerätä laatikon osia radalta, vaan ihan kuin jykke kirjoitti eli vaihde päällä jarrua vasten kierroksia ei kuitenkaan sen enempää että auto pysyy paikoillaan valoissa ja kun vihreä vaihtuu jarru pois ja antaa auton lähteä liikkeelle ja sitten lisää kaasua,sitä kannattaa harjoitella että kuinka paljon voi painaa kaasua ettei auto ala sutimaan.Tuosta renkaan lämmityksessä olen itse tehnyt niin että katurenkailla olen pyöräyttänyt niistä vaan roskat pois ja etukumeihin ilmaa 4bar ja takarenkaissa olen käyttänyt lähes vakiopaineita sillä jos laskee rengaspaineita takaa alkaa takapää vaappumaan sivusuunnassa turhan paljon.En tiedä tuosta XKR:rän laatikosta mutta olen kiihdytellyt fordin c-6:lla,th-350:sellä ja th-400 laatikoilla joissa on suurimmillaan ollut 4500rpm stallspeed enkä ole saanut rikotuksi niistä yhtään joten voisin olettaa että tuossa XKR:rän laatikossa on sen verran marginaalia että se kestää tuommoisen katukiihdyttelyn kohtuu hyvin.
ps.itse olen ajanut siten että vaihdan vaihteet itse koska nuo jenkkiautomaatit vaihtaa aivan liian aikaisin vaihdetta ja koneen kierrosluku putoaa pois vääntöalueelta ja kiihtyvyys on hieman hitaampaa.
t.Jussi

[Batman]

Itse täysin kiihdytysajosta tietämättömänä lähtisin tutkimaan auton vääntö- ja tehokäyrien kautta parasta kierrosaluetta kytkimen nostohetkeä varten. Sieltähän se rakettilähtöön paras hetki ilmenee ?

Nuorempi Batman tutki meidän XK8:lla 0..100 ajan - tulos oli näin talvikelillä 2 litraa bensaa ajotietokoneen mukaan. Ei pitoa. 5.6 sek on perheemme edellinen ennätys, pelinä Impreza 4x4 turbo teholastulla.

[Jykkepoika]

Kaksi poljinta vain löytyy....

Kuten jjj mainitsi niin uskon itsekkin että oikeassa lähtötekniikassa on varmaankin XKR:n teholuokassa homman juju. Ei saa jäädä paikalleen sutimaan mikä on kyllä kohtuullisen helppoa jos ei ole varovainen. 400 metrin mustan viivan jättäminen ei ole vaikeaa mutta nopeaa se ei ole.
Harjoitella varmaan täytyy missä tuo pidon menettämisen limiitti löytyy. Nyt kun auto on tallissa peiton alla niin ei voi kokeilla mutta uskoisin että jarrua vasten n. 1500 k/min voisi olla hyvä lähtökohta.
Pienemmissä teholuokissa batmannin ajatus varmaan toimii ja david voittaa goljatin jos kotiläksyt on tehty.. xkr:ssä mekaaninen ahdin antaa tehoja jo tyhjäkäynnistä sen verran että varomattomalla rengas pyörähtää ilman luistonestoa

[BRG]

Nyt kyllä kommentoin asiaan josta minulla ei ole mitään tietämystä mutta tuosta sutimisesta tuli mieleen että jossain formulalähetyksessä puhittiin että paras 'työntö' tulee kun rengas sutii sopivasti, tuli muistikuva luvusta 15%, en tiedä onko lähelläkään oikeata. Ja en tiedä päteekö vain formularenkaisiin vai tavallisiinkin. Tosin taitaa olla myös aika haasteellista kiihdyttää 400m siten että renkaat pyörii tasaisesti jonkun prosenttimäärän kovempaa.

[sps]

Perussääntö kai kuitenkin on se, että juuri pidon rajalla (sutimatta) saavutetaan paras kiihtyvyys. Tämä johtuu siitä, että liukukitkakerroin on pienempi kuin lepokitkakerroin. Jos rengas ei pyöri tyhjää, niin tällöin pinnan ja renkaan välillä vaikuttaa suurinpiirtein lepokitkakerroin, ja kun sutiminen alkaa, putoaa kitkakerroin liukukitkakertoimen tasolle. Ja maksimikiihtyvyys puolestaan on verrannollinen pintojen välillä vaikuttavaan kitkakertoimeen. Toki moni muukin asia vaikuttaa, mm. se, kuinka suuri osa autoon vaikuttavasta tukivoimasta ("painosta") osuu vetäville pyörille, jne... Yleensä kuitenkaan tehon puute ei ole kiihdytyksen alkuvaiheessa mikään ongelma, vaan nimenomaan pidon puute.

Teoriassa pieni sutiminen kiihdytyksen alkuvaiheessa saattaisi parantaa aikaa renkaiden lämpötilan nousun ja sitä kautta kiihdytyksen myöhemmässä vaiheessa paremman kitkakertoimen muodossa. Mutta en usko että vaikutus on tarpeeksi suuri.

Suurempi korjaus yo. perussääntöön saattaa tulla erilaisista liimoista joita radalle levitetään. Periaatteessa, jos liima on hyvin elastista ja toimii venyessään jousen tavoin (ei siis pelkästään paranna pintojen välistä kitkakerrointa), saattaa hieman ajonopeutta suuremmasta pyörimisnopeudesta olla etua kiihdytyksessä. Mutta tällöinkin nopeuseron pitäisi olla niin pieni, että liima ainoastaan venyy renkaan ja pinnan välillä eikä varsinainen "ote" liimasta irtoa. Mainitsemasi 15% kuulostanee järkevältä luvulta tässä kohtaa. Eri asia on, saako Erkkikään ylläpidettyä 15% suurempaa pyörimisnopeutta millisekuntia pidempään.

Joka tapauksessa, ilman liimoja, väittäisin että suurin "työntö" saavutetaan silloin kun rengas juuri ja juuri ei sudi.

[jts2006]

Moro Jykke.

Itselläkin on ollut mielessä käydä ens kesänä hakemassa aikakortti. Miulla on "kokemusta" kiihdyttelystä vain edellisen harrastepelin kanssa ja olisko joku 6 tai 7 vetoa kolme vuoden aikana kaikenkaikkiaan. Cudassa oli 365 heppaa ja vääntöä 615 nm (tehot dynolla mitattu). Vääntöhuippu oli heti kun turbiini nappas kiinni eli 2200 rpm ja sitä riitti yli 600nm aina 4500 rpm saakka. Paras aika oli 13.5 katurenkailla ilman mitään rengaspaine tai muuta "säätämistä". Muutenkin ajat pöyri 13.5-13.9 eli ei paljon heittoja. Itse lähdin varovasti D:llä ja ilman jarrua. Pienellä sutimisella ekat 10-20m ja heti kun pitoa tuli -> jalka lattiaan. Helppoa kun mikä. Luulisin että siun jaksulla pääsis lähelle maallikko optimia vähän samalla tavalla. D ja S päälle, luistonesto ehdottomasti pois ja ei kun leikkimään. Ajoin nuo vedot Virossa Kiltsin vanhan lentotukikohdan betonikiitoradalla ja mukavan jännäähän se oli.

Mukavaa Joulun odotusta... Jarno

[JS-type]

Tuosta renkaiden luistamisesta vielä, kun kyseessä tehokas auto tai moottoripyörä, täys kiihdytyksissä ja huippunopeutta ajaessa vetävät renkaat luistavat aina. Tämä luisto on tapauksesta riippuen normaalisti 3 - 10%
Juuri tästä syystä nopeissa autoissa renkaat "sulavat alle" kun tarpeeksi pitkään ajetaan huippunopeutta.

[Jykkepoika]

Moro kaikille
Aihe tuntuu herättävän ihan mukavasti keskustelua, saas nähdä onko aikakortin hakijoita useampikin ensi kesänä...
Tuntuisi siltä että suht "herrasmiesmäisesti" ilman suurempia kikkailuja voi saada ihan kohtuu lähdön aikaiseksi mutta taas yksi ajatus on noussut mieleen. Mites tuo paino tässä tapauksessa? Tankki melko tyhjänä, vararengas,tunkki+ muut tilpehöörit takakontista pois? Tuolla voisi saada painoetua ehkä n. 75kg mutta toisaalta se kaikki paino on aikas tarkasti takapyörien päällä... Kumpi olisi edukkaampaa??

[sps]

Moi,

se, kannattaako autoa keventää takapyörien päältä, tai jopa niiden takaa, riippuu siitä mihin nopeuteen pyrit. Kaikilla autoilla teho riittää kiihdytyksen alussa ylläpitämään maksimikiihtyvyyttä, joka riippuu siis painonjakaumasta vetäville/ei-vetäville pyörille, kitkakertoimista, auton geometriasta, jne. Tällöin siis kiihtyvyys on vakio koska tehosta ei ole pulaa. Ja tässä vaiheessa on edullista olla mahdollisimman hyvä painonjakauma: taka-akselille kannattaa jopa lisätä painoa jos tavoitenopeus on tarpeeksi alhainen. Tässä vaiheessa auton myös saa sutimaan antamalla liikaa kaasua.

Kääntöpuoli on sitten se, että mitä enemmän autossa on kokonaispainoa (millä tahansa akselilla), sitä alhaisemmassa nopeudessa siirrytään kiihdytyksen kuluessa alueelle, jossa pito ei enää olekaan rajoittava tekijä, vaan auton teho. Ja tällä aluella lisäksi kiihtyvyys on kääntäen verrannollinen auton kokonaismassaan. Eli siis kaikki lisämassa on pahasta. Tällä alueella auto ei sudi vaikka kuinka polkisi kaasua.

Tällainen "tehon loppuminen kesken", eli siirtyminen tuohon jälkimmäiseen vaiheeseen, tapahtuu melko pienissä nopeuksissa tehokkaillakin autoilla. Otetaan esimerkiksi XKR: Painoa vaikka 1665 kg ja tehoa optimistisesti koko ajan 306kW. Oletetaan lisäksi että kiihdytyksessä taka-akselilla näkyy täsmälleen sama tukivoima kuin etuakselilla (tässä kaikki vääntömomentti- yms. efektit jo mukana), mitään spoilereita eli down forcea ei ole, ja että kitkakerroin on noin 1, eli pintana on vaikka kuiva ja kesäinen asfaltti ja kuski osaa hommansa eli ei sudita. Tällöin alussa mennään noin kiihtyvyydellä 0.5 g nopeuteen 135 km/h asti (v=P/ma) jos ilmanvastusta ei oteta huomioon. Tuon jälkeen kiihtyvyys alkaa vähenemään ja kaikki lisämassa haittaa menoa. Jos painoa lisätään taka-akselille, siirtyy tuo rajanopeus alemmas, mutta vastaavasti 0.5 g:tä saadaan hieman ylemmäs.

Ennen kuin yo. laskuesimerkki tyrmätään, niin katsotaan vielä oletuksia uudestaan. Jos ilmanvastus huomioidaan, alkaa kiihtyvyys hieman pienenemään heti alusta lähtien, mutta "sutimisen rajanopeuteen" sillä ei ole vaikutusta. Jos pinta on liukas eli kitkakerroin pieni, niin rajanopeus nousee (alkukiihtyvyys tietenkin laskee 0.5g:stä), ehkä jopa korkeammaksi kuin auton maksiminopeus. Hieno esimerkki tästä oli Juha Kankkusen taannoinen Bentley-ennätysajo meren jäällä, jossa auto saatiin sutimaan vielä huippunopeudessaan 321 km/h. Ja sitten vielä yksi tärkeä korjaus: oletin, että tehoa on koko ajan käytössä 306 kW. Näin ei tietenkään todellisuudessa ole koska moottori ei pyöri koko aikaa maksimikierroksilla. Tämäkin siis käytännössä vaikuttaa alkukiihtyvyyteen ja laskee rajanopeutta.

JS-Type, meillä on varmaan hieman erilainen sutimisen määritelmä. Itse tarkoitan sillä sitä, että renkaan tiehen koskeva osa liukuu tien suhteen. Kuten ylläolevasta voi päätellä, niin tällaista tilannetta ei ole mahdollista ylläpitää tiettyä rajanopeutta suuremmissa nopeuksissa. Jos haluat sudittaa XKR:ää nopeudella 250 km/h yllä olevilla oletuksilla (kuiva asfaltti jne.), niin tarvitset tehoa n. 570 kW eli 770 hv. Ja tämä siis ilman mitään down forcea: mikäli spoilereista saat down forcea vaikka kertoimella 1.5, niin tarvittava tehokin sitten kasvaa vastaavasti 850 kW:iin... En kiistä tietoasi, mutta ehkä tarkoitat eri asiaa kuin minä?

Renkaiden kuumeneminen vakionopeudella ajettaessa puolestaan johtuu renkaan jatkuvasta muodonmuutoksesta sen pyöriessä. Tietä vasten oleva kohtahan on koko ajan hieman lytyssä. Tämä muodonmuutos kuluttaa energiaa ja se siirtyy renkaan lämmöksi. Ymmärtääkseni tämä on ehdottomasti tärkein syy "renkaiden sulamiseen alle" erittäin suurissa nopeuksissa. Luonnollisesti myös vierintävastus aiheuttaa hieman lämpenemistä aivan renkaan pinnalla.

Joo, en puhu kiihdyttelykokemuksien perusteella, mutta jonkin verran olen kuitenkin ollut tekemisissä näiden ilmiöiden kanssa. Mutta korjatkaa ihmeessä kun olette kuitenkin eri mieltä.

[Jykkepoika]

Moro

Edelläolevasta huomaa että ei kiihdyttelykään ole helppo laji ja siksi kai ammattilaiset tässäkin lajissa ruuvailevat lähtöjen välissä jatkuvasti mm. muuttavasta pidosta johtuen. Tästä varmaan johtuu myös se että tuloksia katsellessa voi 14s ajan loppunopeus vaihdella 135km/h jopa yli 200km/h.
Jos tuosta oikein tulkitsin niin mitä huonompi pito, paino vetävillä pyörillä auttaa mutta kitkan parantuessa painosta ei välttämättä ole hyötyä. ( tämän kyllä on huomannut varmaan aika moni suomen talvessa jos on takavetoisilla ajellut ) mutta ajaakko tuolla radalla tankki täynnä vai tyhjänä? Saattaa kyllä käytännössä olla aika marginaalista tuokin....

[Pontiac t/a]

Moro löysin tuolta http://www.overdrive.fi palstalta osion drag racing ja sieltä otsikon hidastettua kuvaa ja siitä näkee aika hyvin miten rengas käyttäytyy kiihdytyksessä ja näyttää että paras kiihtyvyys saavutetaan kun renkaassa on pieni luisto.
t.Jussi

[jtt]

Hieman offtopic XKR:ää ajatellen, mutta laitanpa lusikkani tähän soppaan minäkin... Autosta riippuen paras kiihtyvyys voidaan saada aikaiseksi varsin suurellakin luistolla.

Jos autosta puuttuu alavääntöä, on usein parempi pitää lähtökierrokset riittävän korkeina ja antaa renkaan luistaa. Muuten seuraa nyykähdys kierrosten pudotessa vääntöalueelta. Omakohtaisia esimerkkejä nyykähdyksestä tässä ja vähemmän pieleen menneestä suorituksesta tässä.

t. Jari T
http://personal.inet.fi/koti/jtabell/

[sps]

Joo, samaa mieltä olen. Sutimaton rengas pystyy kyllä välittämään suuremman voiman tiehen kuin sutiva, mutta jos voimaa rajoittaakin vielä enemmän moottorista saatava teho/vääntö (sillä sutimattomalla kierrosluvulla), niin kannattaa kyllä pitää rengas sutimassa. Periaatteessa jossain vaiheessa ennen tehokäyrän maksimia kannattaisi varmaan antaa renkaan ottaa kiinni jopa pienimmälläkin vaihteella, mutta tapahtumat ovat aika nopeita ja kiinni ei saisi ottaa liian aikaisin (jotta mainitsemasi nyykähdys vältetään), joten kokemusta vaaditaan aika lailla...

[XJ-SC]

Jos ette ole huomanneet, niin tämä on aika vekkuli:

Kaveri nimeltä Matthias Moran kiihdyttelee San Fransiscossa vanhalla XJR:llään - kyllä, painavalla vakiosedanilla! - ja on päässyt reilun 12 sek aikoihin.

Kaveri vaihtaa takaboksista slicksit radalla alle ja pois. Taas radan ulkopuolella auton täytyy taas olla kuin suoraan Jaguar Show Room:sta, jotta kehtaa viedä sillä vaimonsa illalla oopperaan... Autoa ei ole edes kevennetty, mutta viritelty lähinnä osia vaihtelemalla.

1. 12.412 109.520 7.918 87.580 1.775 Jaguar XJR 2001 Mat Moran

Kaveri muuten havaitsi jossain vaiheessa että kalifornian 91 oktaaninen estää menoa...

Painava Jaguar pärjää - tietysti mittavan laajan vääntöalueensa takia - jenkkipeleille, joissa teho- ja vääntönumerot näyttävät paremmilta. Oman XJR:ni (lähes vakio) sain lähtemään Räyskälässä aikohin joilla Ferrari Testarossa olisi voinut jäädä (0-100 kmh n. 5,2 s). Näkyi se sitten renkaissakin...

Parasta on että R-Jagge vasta alkaa kunnolla kiihtymään tuossa 100 kmh nopeudessa!

[Jykkepoika]

Parasta on että R-Jagge vasta alkaa kunnolla kiihtymään tuossa 100 kmh nopeudessa!

Tämä teki minuunkin suurimman vaikutuksen näissä, paikaltaan lähtö sujuu jotenkin niin eleettömästi huomaamatta mutta esim. rekan ohitus tekee kokemattomaan vieressä istujaan yleensä aika kovan vaikutuksen.... eikä siihen itsekkään kyllästy